Miten migreeniä hoidetaan?
Migreenin hoidossa käytetään sekä kohtauslääkkeitä että estolääkkeitä ja lisäksi huomioidaan migreeniä aiheuttavien tekijöiden välttäminen. Kohtauslääkkeitä otetaan migreenikohtauksen alkaessa ja niillä pyritään lopettamaan migreenikohtaus. Estolääkkeitä käytetään potilailla, joilla on useampia migreenikohtauksia kuukaudessa. Niillä pyritään vähentämään kohtausten määrää ja vaikeusastetta.
Migreenikohtauksen hoito
Osa migreeniä sairastavista potilaista tulee toimeen itsehoidolla, johon voi käyttää parasetamolia ja/tai tulehduskipulääkettä. Lääke suositellaan otettavaksi jo lievässä kipuvaiheessa. Tavoitteena on kivuttomuus 2 tunnin sisällä. Itsehoitoon kuuluu myös migreeniä mahdollisesti aiheuttavien tekijöiden välttäminen sekä oireita helpottava viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö, lepo ja nukkuminen sekä kylmä kääre.
Jos kohtauksia tulee vähintään kerran viikossa, on suositeltavaa hakeutua lääkäriin, sillä yleensä migreenin estohoitoon löytyy sopiva hoitomuoto. Kun lääkäri on diagnosoinut migreenin, hoito suunnitellaan migreeniä sairastavan oireiden perusteella yksilöllisesti.
Jos särkylääkkeiden teho ei riitä migreenikohtauksen hoitoon, voi lääkäri suositella kokeilemaan migreenikohtauksen täsmälääkkeitä, joita on useita eri vaihtoehtoja. Täsmälääkkeiden tehossa on yksilöllisiä eroja, joten jos yksi ei auta, niin kannattaa kokeilla muilla vaihtoehdoilla. Jos kohtauksia esiintyy usein, on hyvä käyttää oirepäiväkirjaa näiden seuraamiseksi.
Migreenikohtauksen esto
Estolääkkeen käyttämistä on hyvä harkita yhdessä lääkärin kanssa, jos migreeniä esiintyy viikoittain, se häiritsee normaalia elämää tai työntekoa, kohtaukset ovat voimakkaita tai pelottavia, kohtauslääkkeet eivät sovi tai auraoireet ovat pitkäkestoisia, usein esiintyviä ja epämiellyttäviä.
Migreenin estohoidossa voi käyttää tiettyjä suun kautta otettavia verenpaine- ja epilepsiaryhmän lääkkeitä sekä trisyklisiä masennuslääkeryhmän lääkkeitä. Estohoidossa voi myös käyttää migreenispesifisiä lääkkeitä kuten CGRP-estäjiä. Sopiva hoito valitaan yhdessä lääkärin kanssa.
Jos päänsärkyä esiintyy vähintään 15 päivänä kuukaudessa kolmen kuukauden ajan ja tänä aikana päänsärky tunnistetaan migreeniksi ainakin kahdeksana päivänä kuukaudessa, migreeni on muuttunut krooniseksi. Kroonisen migreenin hoitoon voi käyttää CGRP-estäjiä tai botuliinitoksiinia.
Migreenitaipumusta ei voida ehkäistä. Elintavoilla ei tiedetä olevan yhteyttä taipumukseen saada migreenikohtauksia. Kohtausten ilmaantumista voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota niitä laukaiseviin tekijöihin: stressi tai sen loppuminen, kirkas auringonvalo ja valon määrän lisääntyminen esimerkiksi keväisin, alkoholinkäyttö, huonosti nukuttu yö, liian pitkät ruokailuvälit, huono näkö (esimerkiksi sopimattomat silmälasit) ja purentavirheet. Tutustumalla Terveyskirjaston kuvaukseen migreenistä saat kattavan tiedon migreenin oireista, hoidosta, ehkäisystä ja ennusteesta. Jos epäilet sairastavasi migreeniä, on suositeltavaa hakeutua lääkäriin.
Lue lisää Käypä hoidon potilasversiosta
Lähteet:
Tarnanen K, Sumelahti M-L. Migreeni. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 5.10.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Atula S. Migreeni. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00047 Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim Viitattu 5.10.2026
FI-NEUR-230007/10.2026